Lähteet
 

Aarnio, H. 1994. Kognitiivisen empatian menetelmän kehittämistutkimus opettajankoulutusta varten. Hämeenlinna. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tutkimuksia 12.

Aarnio. H. 1999. Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 676.

Aittola, T. 1989. Havaintoja yliopiston piilo-opetussuunnitelmasta. Kasvatus 20 (3), 218–223.

Aittola, T. 1992. Uuden opiskelijatyypin synty. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 91.

Ancona, D. G. 1987. Groups in organizations: extending laboratory models. Teoksessa C. Hendrick (toim.) Group processes and intergroup relations. Newbury Park: Sage, 207–230.

Anderson, J. (with collaboration of F. S. Bellezza). 1993. Rules of the mind. Hillsdale, (NJ): Lawrence Erlbaum Associates, Publishers.

Anderson, E. & Shannon, A. 1988. Toward a conceptualization of mentoring. Journal of Teacher Education 39 (1), 38–42.

Argyris, C. 1996. Prologue: towards a comprehensive theory of management. Teoksessa B. Moingeon & A. Edmondson (toim.) Organizational learning and competitive advange. London: Sage, 1–6.

Atjonen, P. 1995a. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 1. Tutkimusyksikön toimintaperiaatteiden teoreettisia perusteita opettajankoulutuksen näkökulmasta. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 7.

Atjonen, P. 1995b. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 2. Opettajan didaktinen ajattelu- ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 8.

Atjonen, P. 1996a. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 3. Opetustapahtumaa koskevan didaktisen tietoisuuden ja omaehtoisen analysoinnin edistäminen opetusharjoittelussa. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 12.

Atjonen, P. 1996b. "Pitäis olla viis silimää". Video ja observointimateriaali opettajaksi opiskelevan didaktisen ajattelun kehittämisessä. Kasvatus 27 (3), 228–237.

Atjonen, P. 1998. Becoming a teacher in the crossfire of video cameras. Acta Universitatis Ouluensis. Department of Teacher Education. Scientia Rerum Socialium E 34.

Bahtin, M. 1991. Dostojevskin poetiikan ongelmia. Helsinki: Orient Express.

Bakhtin, M. 1981. The dialogic imagination: four essays by M. M. Bakhtin.

Bateson, G. 1972. Steps to an ecology of mind. New York: Ballantine Books.

Bereiter, C. & Scardamalia, M. 1993. Surpassing ourselves: an inquiry into the nature of the implications of expertise. Chicago IL: Open Court.

Berliner, D. C. 1988. Implications of studies of expertise in pedagogy for teacher education and evaluation. New directions for teacher assessment. ETS invitational conference. Princeton: Educational testing service.

Berliner, D. C. 1994. Expertise: the wonder of exemplary performances. Teoksessa J. Mangieri & C. Block (toim.) Creating powerful thinking in teachers and students: diverse perspectives. Forth Worth: Harcourt Brace College.

Bohm, D. & Peat, D. F. 1992. Tiede, järjestys ja luovuus. Helsinki: Gaudeamus.

Bokeno, R. & Gantt, V. 2000. Dialogic mentoring. Core relationships for organizational learning. Management and Communication Quaterly 14 (2), 237–270.

Boud, D., Keogh, R., & Walker, D. 1985. What is reflection in learning. Teoksessa D. Boud, R. Keogh & D. Walker (toim.) Reflection: Turning experience into learning. London: Kogan Page, 7–40.

Bowers, R. & Moore, K. N. 1997. Bakhtin, nursing and narratives, and dialogical consciousness. Advances in Nursing Science 19, 70–77.

Boydell, D. 1991. Issues in teaching practice supervision research: a review of the literature. Teoksessa L. G. Katz & J. D. Raths (toim.) Advances in teacher education. Volume 4. Norwood, New Jersey: Ablex, 137–154.

Broberg, M. 1990. Autonomy, self-directed learning, self-assessment: en uppslagsbok. Uppsala univesitet. Rapportserie från fortbildningsavdelningen i Uppsala 6.

Broeckmans, J. 1989. Supervision conferences and student teachers’ thinking and behavior. Teoksessa J. Lowyck & C. Clark (toim.) Teacher thinking and professional action. Leuwen University. Studia paedagogiga 9, 345–359.

Bromme, R. 1992. Der Lehrer als Experte. Zur Psychologie des professionellen Wissens. Bern: Bern: Verlag Hans Huber.

Buber, M. 1986. Minä ja Sinä. Suom. J. Pietilä. Helsinki: Therapeia Säätiö. Julkaisusarja 1.

Buber, M. 1993. Minä ja Sinä. Suom. J. Pietilä. Helsinki: WSOY.

Buchmann, M. 1987. Teaching knowledge: the lights that teachers live by. Oxford Review of Education, 13 (2), 151–164.

Buitink, J. 1993. Research on the teacher thinking and implications for teacher training. European Journal of Teacher Education 16 (3), 195–203.

Bullough, R. V. Jr. 1989. Teacher education and teacher reflectivity. Journal of Teacher Education 40 (2), 15–21.

Burbules, N. C. 1993. Dialogue in teaching. Theory and practice. New York: Teachers Collage Press.

Burbules, N. & Rice, S. 1991. Dialogue across differences: continuing the conversation. Harvard Educational Review 61, 393–415.

Burge, L. & Roberts, J. 1992. Dialogue and dialogue. Journal of Distance Education VII, 89–94.

Burns, T. 1992. Erving Goffman. London: Routledge.

Calderhead, J. 1988. The development of knowledge structures in learning to teach. Teoksessa J. Calderhead (toim.) Teachers’ professional learning. London: Falmer Press, 51–64.

Calderhead, J. & Shorrock, S. B. 1997. Understanding teacher education. Case studies in the professional development of beginning teachers. London: Falmer Press.

Carter, K. & Gonzales, L. 1993. Beginning teachers’ knowledge of classroom events. Journal of Teacher Education 44, 223–231.

Chinn, C. & Brewer, W. 1993. The role of anomalous data in knowledge acquisition: A theoretical framework and implications for science instruction. Review of Educational Research 63 (1), 1–49.

Clark, C. M. 1988. Asking the right questions about teacher preparation: Contributions of research on teacher thinking. Educational Researcher 17 (2), 5–12.

Clark, C. & Peterson, P. 1986. Teachers’ thought processes. Teoksessa M. C. Wittrock (toim.) Handbook of research on teaching. 3. painos. New York: Mcmillan, 255–296.

Clark, C. M. & Yinger, R. J. 1977. Research on teacher thinking. Curriculum Inquiry 7 (4), 279–304.

Cohen, E. G. 1994. Restructuring the classroom: conditions for productive small groups. Review of Educational Research 64, 1–35.

Collins, R. 1988. Theoretical continuities in Goffman’s work. Teoksessa P. Drew & A. Wootton (toim.) Ervin Goffman: exploring the interaction order. Gambridge: Polity Press, 41–63.

Colwell, S. 1998. Mentoring, socialisation and the mentor/protege relationship. Teaching in Higher Education 3 (3), 313–324.

Crapanzano, V. 1990. On dialogue. Teoksessa T. Maranhao (toim.) The interpretation of dialogua. Chicago: The University of Chicago Press, 269–291.

Damon, W. & Phelps, E. 1989. Critical distinctions among three approaches to peer education. International Journal of Educational Research 13, 9–19.

Da Ponte, J. P. 1994. Mathematics teachers’ professional knowledge. Teoksessa J. P. Da Ponte & J. F. Matos (toim.) Proceedings of the 18. International Conference for the Psychology of Mathematics Education. Lisbon. University of Lisbon.

Demastes, S., Good, R & Peebles, P. 1995. Students’ conceptual ecologies and the process of conceptual change in evolution. Science Education 79 (6), 637–666.

Desforges, C. 1995. How does experience affect theoretical knowledge for teaching? Learning and Instruction, 5, 385–400.

Dewey, J. 1933. How we think. Boston: Heath.

Dewey, J. 1951. Experience and education. 13 p. Alkuperäinen julkaisuvuosi 1938. New York: Macmillan.

DiSessa, A. 1993. Toward on epistemology of physics. Cognition and Instruction 10 (2–3), 105–225.

Elbaz, F. 1981. The teacher’s "practical knowledge": report of case study. Curriculum Inquiry 11 (1), 43–71.

Elbaz, F. 1983. Teacher thinking: A study of practical knowledge. London: Falmer Press.

Elliott, J. 1990. Teachers as researchers: implications for supervision and for teacher education. Teaching and Teacher Education 3 (4), 255–273.

Emerson, C. 1986. The outer word and inner speech: Bakhtin, Vygotsky and the internalization of language: Teoksessa G. S. Morson (toim.) Bakhtin: essays and dialogues on his work. The University of Chicago Press, 21–40.

Engeström, Y. 1987. Learning and expanding. Helsinki: Orienta-Konsultit.

Eraut, M. 1985. Knowledge creation and knowledge use in professional contexts. Studies in Higher Education 10, 117–133.

Feinman-Nemser, S. & Buchmann, M. 1987. When is student teaching teacher education? Teaching and Teacher Education 3 (4), 255–273.

Fenstermacher, G. 1994. The knower and the known: The nature of knowledge in research on teaching. Teoksessa L. Darling-Hammond (toim.) Review of Research in Education 20, 3–56.

Fernandez-Balboa, J.-M. & Marshall, J. P. 1994. Dialogical pedagogy in teacher education: toward an education for democracy. Journal of Teacher Education 45, 172–182.

Freiberg, J. & Waxman H. 1988. Alternative feedback approaches for improving student teachers’ classroom interaction. Journal of Teacher Education 34 (4), 8–14.

Fullerton, H. 1998. Facets of mentoring in higher education 2. SEDA paper 103. University of Plymouth.

Garman, N. 1982. The clinical approach to supervision. Teoksessa T. Sergiovanni (toim.) Supervision of teaching. Washington: Association for supervision and curriculum development, 35–52.

Giorgi, A. 1999. A phenomenogical perspective on some phenomenographic results on learning. Journal of Phenomenological Psychology 30 (3), 68–93.

Glaserfeld, E. von. 1995. Radical constructivism: a way of knowing and learning. New York: Falmer Press.

Goffman, E. 1971. Arkielämän roolit. Oikeille jäljille rooliviidakossa. Alkuperäinen julkaisuvuosi 1959. Suom. E. Puranen. Porvoo: WSOY.

Goffman, E. 1986. Frame analysis. An essay on the organization of experience. Alkuperäinen julkaisuvuosi 1974. Boston: Northeastern Univeristy Press.

Goodman, J. 1991. Using a method course to promote reflection and inquiry among preservice teachers. Teoksessa R. Tabachnick & K. Zeichner (toim.) Issues and practices in inquiry oriented teacher education. London: Falmer, 56–76.

Graumann, F. C. 1990. Perspective structures and dynamics in dialogues. Teoksessa I. Markova & K. Foppa (toim.) The dynamics of dialogue. New York: Harvester Wheatsheaf, 105–125.

Grimmet, P. & MacKinnon, A. 1992. Craft knowledge and the education of teachers. Review of Research in Education 18, 385–456.

Grosz, B. J. 1981. Focusing and description in natural language dialogues. Teoksessa A. K. Joshi, B. L. Webber & I. A. Sag (toim.) Elements of discourse understanding. Cambridge: Cambridge University Press, 84–105.

Gunstone, R. & Northfield, J. 1994. Conceptual change: Approaches in teacher education. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association. San Francisco, CA.

Gurevitch, Z. D. 1989. The power of not understanding: the meeting of conflicting identities. The Journal of Applied Behavioral Science 25, 161–173.

Gustavsen, B. 1992. Dialogue and development. Social science for social action: toward organizational renewal vol 1. Assen: Arbetslivscentrum.

Habermas, J. 1972. Knowledge and human interests. Englanniksi kääntänyt J. J. Shapiro. Boston: Beacon.

Hackman, J. R. 1987. The design of work teams. Teoksessa J. W. Lorsch (toim.) Handbook of organizational behavior. Prentice-Hall: Englewood Cliffs, 315–342.

Hakkarainen, P. 1993. Oppiminen korkeakouluoppimisen haasteena. Kasvatus 24, 473–481.

Hakkarainen, P. 1995. Kysymykset ja ongelmat korkeakouluopettajan työvälineinä. Kasvatus 26 (3), 210–223.

Hamilton, M. & Pinnegar, S. 1998. The value and promise of self-study. Teoksessa M. Hamilton (toim.) Reconceptualizing teaching practice: self-study in teacher education. London: Falmer, 235–246.

Handal, G. 1983. En strategi för handledning – på egna villkor. Lund: Studentlitteratur.

Hansen, J. 1989. Interactive video for reflection. Learning theory and the use of the medium. Educational Technology 29, 7–15.

Hasselgren, B., Johansson, J-E. & Lindblad, S. 1976. Rörande dialogpedagogik och allmänutbildning. Lärarhögskolan i Mölndal. Pedagogiska institutionen 47.

Hayes, E. 1998. Mentoring and nurse practitioner student self-efficacy. Western Journal of Nursing Research 20 (5), 521–535.

Heikkinen, H. L. T. 1996. Perinteisellä tyylillä vai vapaalla. Kohti reflektiivistä dialogia opetusharjoittelussa toimintatutkimuksen avulla. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkimus.

Heiskala, R. 1991. Goffmanista semioottiseen sosiologiaan. Sosiologia 28 (2), 90–107.

Holquist, M. 1990. Dialogism: Bakhtin and his world. London: Routledge.

Huttunen, R. 1995. Dialogiopetuksen filosofia. Tiedepolitiikka 20 (3), 5–14.

Hyde, B. & Pineham, J. L. 1995. Argument and dialogue: a pedagogical exploration into the possibility of public discourse. Paper presented in the Annual Meeting of the Speech Communication Association 18.–21.11.1995. San Antonio, TX.

Hytönen, J. 1973. Opettajakokelaiden opetusharjoittelukäyttäytymisen selittäminen eräiden persoonallisuuspiirteiden avulla. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksia 26.

Hytönen, J. 1982. Opettajankoulutuksen teoria-aineksia. Käytännön sovelluksena Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutusohjelma. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 1.

Hytönen, J. 1996. The development of modern finnish teacher education. Teoksessa S. Tella (toim.) Teacher education in Finland. Present and future trends and challenges. Studia Paedagogica 11. Department of Teacher Education. Vantaa Institute for Continuing Education. University of Helsinki, 1–10.

Jackson, P. W. 1968. Life in classrooms. New York: Holt, Rinehart and Winston.

Jank, W. & Meyer, H. 1991. Didaktische Modelle. Frankfurt am Main: Cornelsen Scriptor.

Johnston, S. 1994. Experience is the best teacher: or is it? An analysis of the role of experience in learning to teach. Journal of Teacher Education 45 (3), 199–208.

Jyrhämä, R. 2002. Ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 236.
Internet-osoitteessa: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/vk/jyrhama/

Jyrhämä, R. 2003. Miksi opetusharjoittelun ohjaajien pitäisi perustella toimintaansa? Teoksessa H. Sinevaara-Niskanen & R. Rajala (toim.) Kasvatuksen yhteisöt – uupumista, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Kasvatustieteen päivien 2002 julkaisu. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 2.
Artikkeli PDF-muodossa.

Järvelä, S. 1993. Opetusvuorovaikutuksen uudet haasteet. Kasvatus 24 (2), 126–133.

Kagan, D. 1992. Professional growth among preservice and beginning teachers. Review of Educational Research 62 (2), 129–169.

Kallos, D. 1978. Den nya pedagogiken. Stockholm: Wahlström & Widstrand.

Kansanen, P. 1990. Didaktiikan tiedetausta. Helsinki: Yliopistopaino.

Kansanen, P. 1993a. An outline for a model of teachers’ pedagogical thinking. Teoksessa P. Kansanen (toim.) Discussions on some educational issues IV. Research report 121. Department of Teacher Education, University of Helsinki, 51–65. Internet-osoitteessa: http://www.helsinki.fi/~pkansane/outline.html

Kansanen, P. 1993b. Onko pedagoginen ajattelu tutkimusta? Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja. Opetus 21. vuosisadan ammattina. Helsinki: Hakapaino, 40–51.

Kansanen, P. 1995a. Teachers’ pedagogical thinking – What is it about? I. Teoksessa C. Stensmo & L. Isberg (toim.) Omsorg och engagemang: en vänbok till Gösta Berglund. Uppsala: Uppsala universitet, 32–45.

Kansanen, P. 1995b. Kuorolaulu, lausunta, kansantanhut ja tanssi. Entä pedagoginen ajattelu. Teoksessa A. Vaahtokari & A. Vähäpassi (toim.) Tutki, vertaile, arvioi. Näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 9–23.

Katz, L. G. & Raths, J. 1992. Six dilemmas in teacher education. Journal of Teacher Education 3 (5), 376–385.

Kelchtermans, G. 1993a. Teachers and their career story: a biographical perspective on professional development. Teoksessa C. Day, J. Calderhead & P. Denicolo (toim.) Research on teacher thinking: understanding professional development. London: Falmer, 198–220.

Kelchtermans, G. 1993b. Getting the story, understanding the lives: from career stories to teachers’ professional development. Teaching & Teacher Education 9 (5–6), 443–456.

Kemmis, S. 1985. Action research and the politics of reflection. Teoksessa D. Boud, R. Keogh & D. Walker (toim.) Reflection: Turning experience into learning. London: Kogan Page, 139–153.

Kettle, V. & Sellars, N. 1996. The development of student teachers’ practical theory of teaching. Teaching & Teacher Education, 12 (1), 1–24.

Kiiveri, K. 1989. Opetusharjoittelu Lapin korkeakoulun kasvatustieteiden osaston luokanopettajakoulutuksessa. Lapin korkeakoulun kasvatustieteellisiä julkaisuja B 7.

Kiviniemi, K. 1993. Monimuoto-opetus kriittisen ja tiedostavan opiskeluprosessin mahdollistajana. Teoksessa M. Suortamo ja R. Valli (toim.) Opettaja opissa. Opetuksen monimuotoistaminen. Juva: WSOY, 31–59.

Kiviniemi, K. 1997. Opettajuuden oppimisesta harjoittelun harhautuksiin. Aikuisopiskelijoiden kokemuksia opetusharjoittelusta ja sen ohjauksesta luokanopettajankoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education. Psychology and Social Research 132.

Kiviniemi, K. 2000. Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutukselle. Opettajien ja opettajankouluttajien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta sekä opettajankoulutuksen kehittämishaasteista. Opetushallitus. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 14.

Kiviniemi, K. 2001. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Jyväskylä: PS-kustannus, 68–84.

Knowles, J. G., Skrobola, N. L. M. & Cooligan, M. J. 1995. We watched them "fail": university supervisors’ perceptions of "failure" in student teaching. International Journal of Qualitative Studies in Education 8 (2), 149–170.

Kolb, D. 1984. Experiential learning: Experience as the source of learning and development. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall.

Korpinen, E. 1987. Luokanopettajaksi opiskelevien minäkäsityksen kehityksestä II. Minäkäsityksen pysyvyys koulutuksen aikana sekä ammatillinen minäkäsitys koulutuksen päättövaiheessa. Opettajankoulutuksen kehittämistutkimus 12. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 31.

Krokfors, L. 1993. Tavoitteena ajatteleva opettaja. Teoksessa O. Luukkainen (toim.) Hyväksi opettajaksi. Kasvu ja kasvattaminen. Porvoo: WSOY; 47–62.

Krokfors, L. 1997. Ohjauskeskustelu. Opetusharjoittelun ohjauskeskustelun toimintamallien tarkastelua. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 171.

Kroksmark, T. 1990. Fenomenografi och lärares didaktik. Konturer till en innehållbeskrivning av lärares undervisningkompetens. Göteborgs universitet, Institutionen för metodik i lärarutbildningen.

Kupari, P. 1999. Laskutaitoharjoittelusta ongelmanratkaisuun. Matematiikan opettajien matematiikkauskomukset opetuksen muovaajina. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 7.

Kupiainen, R. 1994. Dialogi maailmansuhteena. Kirja-arvostelu teoksesta: Martin Buber. Minä ja sinä. 1993. Niin & Näin 4. (http://www.netn.fi/194/netn_194_kirja5.html)

Kärrby, G. 1980. Dialogpedagogik – vision och verklighet. Göteborgs universitet. Institutionen för praktisk pedagogik 98.

König, E. 1975. Theorie der Erziehungwissenschaft. Band 1. Wissenschaftstheoretische Richtungen der Pädagogik. München: Wilhelm Fink.

Lahdes, E. 1987. Akateemisen luokanopettajakoulutuksen ensimmäiset askeleet. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja A:121.

Lahdes, E. 1990. Opetustaidon arvostelu ja akateeminen opettajankoulutus. Tutkimuksessa S. Hämäläinen, E. Laine, M.-K. Lerkkanen, P. Liikanen & L. Ruohotie (toim.) Opettajankoulutuksen uudistamisen ulottuvuuksia. Katsauksia 24, 53–64.

Latomaa, T. 1994. Pedagogiikan paradoksi – kasvatus sosiaalisena toimintana. Kasvatus 25, 66–71.

Lauriala, A. 1990. Opettajankoulutuksen merkitys opettajaksi oppimisessa: uran eri vaiheissa olevien opettajien arviointia koulutuksestaan opettajan työn asettamien haasteiden valossa. Teoksessa P. Hakkarainen, A. Järvinen, & A. Nuutinen (toim.), Opetus ja oppiminen tieteellisessä yhteisössä. Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 58, 57–81.

Lauvås, P. & Handal, G. 1993. Handledning och praktisk yrkesteori. Lund: Studentlitteratur.

Lehtomäki, E. & Lensu, H. 1988. Luokanopettajien työtyytyväisyys ja sen yhteys opintomenestykseen ja -tyytyväisyyteen. Opettajankoulutuksen kehittämistutkimus 18. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 37.

Lerkkanen, M.-K. 1993. Luokanopettajakoulutuksen tarkoituksenmukaisuus opiskelijoiden arvioimana. Raportissa J. Kari & M.-K. Pihko (toim.) Luokanopettajakoulutuksen kehittämisen haasteita. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Opetuksen perusteita ja käytänteitä 3, 79–98.

Levinas, E. 1993. Martin Buber, Gabriel Marcel and philosophy. Teoksessa E. Levinas Outside the subject. Englanniksi kääntänyt M. B. Smith. London: Athlone Press.

Levinas, E. 1996. Etiikka ja äärettömyys. Keskusteluja Philippe Nemon kanssa. Suom. Antti Pönni. Toisen jälki. Suom. Outi Pasanen. Tampere: Gaudeamus.

Linell, P. 1990. The power of dialogue dynamics. Teoksessa I. Markova & K. Foppa (toim.) The dynamics of dialogue. New York: Harvester Wheatsheaf, 144–177.

Luukkainen, O. 1993. (toim.) Hyväksi opettajaksi. Kasvu ja kasvattaminen. Porvoo: WSOY.

Markova, I. 1990. Introduction. Teoksessa I. Markova & K. Foppa (toim.) The dynamics of dialogue. Harvester: Wheatsheaf, 1–22.

Markova, I. 1992. On structure and dialogicity in Prague semiotics. Teoksessa A. H. Wold (toim.) The dialogical alternative. Towards a theory of language and mind. Oslo: Scandinavian University Press, 45–63.

Markova, I. & Linell, P. 1996. Coding elementary contributions to dialogue: individual acts versus dialogical interactions. Journal for the Theory of Social Behaviour 26, 353–373.

Marland, P. W. 1995. Implicit theories of teaching. Teoksessa L. W. Anderson (toim.), International Encyclopedia of Teaching and Teacher Education. 2. painos. Cambridge: Pergamon 131–136.

Marton, F. 1994. Phenomenography. Teoksessa T. Husen & T. Postlethwaire (toim.) International Encyclopedia of Education 8. London: Pergamon.

Marton, F. & Booth, S. 1997. Learningn and Awareness Nahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.

Marttunen, M. 1993. Kokemuksia pääteopiskelusta. Kasvatus 24 (4), 377–384.

Matikainen, J. 2001. Vuorovaikutus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus.

Matusov, E. 1996. Intersubjectivity without agreement. Mind, Culture, and Activity, 3, 25–45.

McDermott, P., Gomrey, K., Rothenberg, J. & Hammer, J. 1995. The influence of classroom practice experiences on student teachers’ thoughts about teaching. Journal of Teacher Education 46 (3), 184–191.

McGarvey, B. & Swallow, D. 1986. Microteaching in teacher education & training. London: Croom Helm.

McGrath, J. E. 1984. Groups: interaction and performance. New Yersey: Prentice Hall.

McKeon, R. 1990. Dialogue and controversy in philosophy. Teoksessa T. Maranhao (toim.) The interpretation of dialogue. Chicago: The University of Chicago Press, 25–46.

McNiff, J., Lomax, P. & Whitehead, J. 1996. You and your action research project. London: Routledge.

Meisalo, V. & Lavonen, J. 1994. Matemaattisten aineiden esimerkki. Praktikum matemaattisissa aineissa. Teoksessa H. Rikkinen & S. Tella (toim.) Kunne johtaa tieto ja tunne – uudistuva aineenopettajakoulutus. Studia Paedagogica 3. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 273–357.

Mezirow, J. 1985. A critical theory of self-directed learning. Teoksessa S. Brookfield (toim.) Self-directed learning: from theory to practice. San Francisco: Jossey-Bass, 17–30.

Moilanen, P. 1998. Opettajan toiminnan perusteiden tulkinta ja tulkinnan totuudellisuuden arviointi. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 144.

Moilanen, P. 1999. Piilevä tieto ja reflektio. Teoksessa H. L. T. Heikkinen, T. Huttunen & P. Moilanen (toim.) Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Juva: Atena, 85–110.

Myller, L. & Patrikainen, R. 1993. Itsearviointi oppijan työvälineeksi. Teoksessa M. Suortamo, & R. Valli (toim.) Opettaja opissa. Opetuksen monimuotoistaminen. Juva: WSOY.

Määttä, K. 1989. Opettajaksi-opiskelevien kontrolli-ideologia sekä sen muuttuminen opintojen edetessä ja työkokemuksen karttuessa. Lapin korkeakoulun kasvatustieteellisiä julkaisuja A5.

Niemi, H. 1989. Mitä on opettajan ammatillinen kehittyminen. Teoksessa S. Ojanen (toim.) Akateeminen opettaja. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Täydennyskoulutusjulkaisuja No 4, 65–99.

Niemi, H. 1995. Opettajien ammatillinen kehitys. Osa 2. Opettajankoulutuksen arviointi oppimiskokemusten ja uuden professionaalisuuden viitekehyksessä. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja A:3.

Niikko, A. 1993. Opettajaopiskelijoiden praktisen tiedon merkitys koulutusta kehitettäessä. Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja. Opetus 21. vuosisadan ammattina. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 21, 154–160.

Niikko, A. 1999. Akateemisen opettajan tiedonalueista. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia N:o 77. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.

Noppari, E., Huhtinen, A., Sillanaukee, T. & Virta, M. 1996. Ihmisen hoitamisen kiehtovuus. Lähtökohtia kohtaamisen dialogisessa yhteistyötilassa. Helsinki: Kirjayhtymä. Studia.

Nummenmaa, A. R. 1993. Harjoittelunohjauskeskustelu – metodisia huomioita Teoksessa O. Luukkainen (toim.) Hyväksi opettajaksi. Kasvu ja kasvattaminen. Porvoo: WSOY, 77–95.

Oberg, A. 1989. The ground of professional practice. J. Lowyck ja C. M. Clark (toim.) Teacher thinking and professional action. Leuven: Univeristy Press, 145–161.

Obert, S. L. 1983. Developmental patterns of organizational task groups: a preliminary study. Human Relations 36, 37–52.

O’Donoghue, T. A. & Brooker, R. 1996. The rhetoric and the reality of the promotion of reflection during practice teaching: an Australian case study. Journal of Teacher Education 47 (2), 99–109.

Ojanen, S. 1990. Ohjausprosessi opettajankoulutuksessa. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus ja koulutuskeskus. Täydennyskoulutusjulkaisuja 5.

Ojanen, S. 1993. Reflektiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa. Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja. Opetus 21. vuosisadan ammattina. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 21, 125–147.

Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen – Ohjausteorian kehittelyä. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 99. Saarijärvi: Palmenia.

Ojanen, S. 2003. Ovatko teoria ja käytäntö yhdistyneet opetusharjoittelussa. Teoksessa P. Nuutinen & E. Savolainen (toim.) 50-vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 122–131. Internet-osoitteessa: http://sokl.joensuu.fi/juhlakirja/

Pajares, M. F. 1992. Teachers’ beliefs and educational research: cleaning up a messy construct. Review of Educational Research 62 (3), 307–332.

Palincsar, A. S. 1986. The role of dialogue in providing scaffolded instruction. Educational Psychologist 21 (1 & 2), 73–98.

Papoulia-Tzelepi, P. 1996. Collaborative, formative evaluation in teaching practice: a road to reflectivity. European Journal of Teacher Education 19 (3), 251–260.

Patrikainen, R. 1997. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokanopettajan pedagogisessa ajattelussa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 36.

Perlberg, A. 1988. From microteaching to teaching learning laboratories. Paper presented at the annual meeting of American educational research association on ‘The teaching learning laboratory – a vechile for research, development and training in teacher education – An international perspective’.

Perlberg, A. & Gröhn, T. 1984. Videopalautteen käyttö opetustaidon parantamisessa. Teoreettisia lähtökohtia. Kasvatus 15 (1), 4–10.

Pohland, P. & Cross, J. 1982. Impact of the curriculum on supervision. Teoksessa T. Sergiovanni (toim.) Supervision of teaching. Washington: Association for super-vision and curriculum development, 133–152.

Posner, G., Strike, K., Hewson, P. & Gertzog, W. 1982. Accommodation of scientific conception: Toward a theory of conceptual change. Science Education 66, 211–227.

Proctor, K. 1993. Tutors’ professional knowledge of supervision and the implications for supervision practice. Teoksessa J. Calderhead & P. Gates (toim.) Conceptualizign refection in teacher development. London: Falmer, 93–112.

Puolimatka, T. 1995. Kasvatus ja filosofia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kirjayhtymä.

Rauste-von Wright. M. 1994. Opetussuunnitelma ja oppimiskäsitys. Teoksessa A. Kajanto & J. Tuomisto (toim.) Elinikäinen oppiminen. Vapaan sivistystyön 35. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus.

Richert, A. 1991. Case methdods and teacher education: Using cases to teach teacher reflection. Teoksessa R. Tabachnick & K. Zeichner (eds.) Issues and practices in inquiry-orientied teacher education. London: Falmer, 130–150.

Rodriques, A. J. 1993. A dose of reality: understanding the origin of the theory/practice dichotomy in teacher education from the students’ point of view. Journal of Teacher Education 44 (3), 213–222.

Rogoff, B. 1995. Observing sociocultural activity in three planes: participatory appropriation, guided participation, and apprenticeship. Teoksessa J. V. Wertsch, P. Del Rio & A. Alvarez (toim.) Sociocultural studies of mind. Cambridge: University Press, 139–164.

Rogers, C. R. 1983. Freedom to learn for the 80’s. Columbus, Ohio: Bell & Howell Company.

Räisänen, T. 1996. Työn kokeminen ja työorientaatio. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja 31.

Sarja, A. 1995. Dialogioppiminen opetuksen ohjaustilanteissa. Kasvatus 26 (4), 311–321.

Sarja, A. 2000. Dialogioppiminen pienryhmässä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 160.

Sarja. A. 2002. Yhteisölliset käytänteet yksilöllisen oppimisen voimavarana ammattiin johtavassa yliopisto-opiskelussa. Teoksessa L. Lestinen & M. Saarnivaara (toim.) Kohtaamisia ja ylityksiä. Pedagogisia haasteita yliopisto-opetukselle. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 81–98.

Schegloff, E. A. 1989. Reflections of language, development, and their interactional character of talk-in-interaction. Teoksessa M. H. Bornstein & J. S. Bruner (toim.) Interaction in human development. Hillsdale: Lawrence Erlbaum.

Schyl-Bjurman, G. & Strömberg-Lind, K. 1976. Dialogpedagogik. Lund: Läromedel.

Schwarzman, H. B. 1986. Research on work group effectiveness: an anthropological critique. Teoksessa P. S. Goodman et. al. (toim.) Designing effective work groups. San Francisco: Jossey Bass, 237–276.

Schön, D. 1983. The reflective practioner: How professionals think in action. New York: Basic Books.

Schön, D. 1987. Educating the reflective practioner. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Schulman, E. D. 1978. Intervention in human services. Saint Louis: The C. V. Mosby Company.

Seeskin, K. 1987. Dialogue and discovery. A study in socratic method. Albany: State University of New York.

Shulman, L. 1987. Knowledge and teaching: Foundations of the new reform. Harvard Educational Review 57, 1–22.

Siljander, P. 1989. Education as communicative action: aspects of critical-emancipatoric pedagogy. Scandinavian Journal of Educational Research 33, 111–121.

Silkelä, R. 1996. Miksi luokanopettajaksi opiskelevien persoonallisesti merkittävien oppimiskokemusten tutkiminen on tärkeään? Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja 2. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 55, 125–135.

Silkelä, R. 1997. Mitä persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset ovat? Psykologia 32, (3), 174–182.

Silkelä, R. 1999. Persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset. Tutkimus
luokanopettajaksi opiskelevien oppimiskokemuksista. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 52.

Silkelä, R. 2000. Persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset. Teoksessa J. Enkenberg, P. Väisänen ja E. Savolainen (toim.) Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 120–131.

Silkelä, R. 2001. Luokanopettajaksi opiskelevien persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset. Kasvatus 32, 1, 15–23.

Silkelä, R. & Väisänen, P. 1997. Luokanopettajaksi opiskelevien oppimiskäsitykset opintojen eri vaiheissa. Kasvatus 28 (1), 38–48.

Stephenson, J. 1995. Significant others – the primary student view of practice in schools. Educational Studies 21 (3), 323–335.

Sternberg, R. & Horvath, J. 1995. A prototype view of expert teaching. Educational Researcher 24 (6), 9–17.

Stones, E. 1984. Supervision in teacher education. A counselling and pedagogical approach. London: Methuen.

Tabachnick, B. R. & Zeichner, K. (toim.) 1991. Issues and practices in inquiry-oriented teacher education. London: Falmer Press.

Tynjälä, P. & Laurinen, L. 1999. Aktiivisen oppimisen kokeilu kasvatustieteessä. Teoksessa S. Honkimäki (toim.) Opetus, vuorovaikutus ja yliopisto. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 203–223.

Uusikylä, K. 1990. Akateemiseksi luokanopettajaksi kehittyminen. Seurantatutkimus Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 1979–1989. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 83.

Van Manen, M. 1977. Linking ways of knowing with ways of being practical. Curriculum Inquiry 6, 3, 205–228.

Vedder, J. & Bannik. P. 1988. A model of reflective teacher education in the Netherlands: a few ideas of teaching in practice. European Journal of Teacher Education 11 (1), 9–19.

Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.

Vella, J. 1994. Learning to listen, learning to teach. The power of dialogue in educating adults. San Francisco: Jossey-Bass.

Voss, J. V. 1988. Problem solving and reasoning in ill-structured domains. Teoksessa C. Antaki (toim.) Analysing everyday explanation: a casebook of methods. London: Sage, 74–93.

Vygotsky, L. S. 1982. Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin + Göös.

Väisänen, P. 2002. Malleja ja empatiaa – Käsityksiä hyvästä ohjauksesta. Kasvatus 33 (3), 237–251.

Väisänen, P. 2003. Opetusharjoittelun ohjauksen retoriikka ja todellisuus. Teoksessa P. Nuutinen ja E. Savolainen (toim.) 50-vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 132–146. Internet-osoitteessa: http://sokl.joensuu.fi/juhlakirja/

Väisänen, P. & Silkelä, R. 1999. Kokemukset ja merkitykset opettajaksi kasvussa. Teoksessa H. Niemi (toim.) Opettajankoulutus modernin murroksessa. Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, 217–234.

Väisänen, P. & Silkelä, R. 2000. Luokanopettajaksi opiskelevien ammatillinen kasvu ja kehittyminen pitkäkestoisessa ohjauksessa – Tutkimushankkeen teoreettisen mallin ja menetelmien kehittelyä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita N:o 76. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.

Värri, V-M. 2000. Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään. 3. korjattu painos. Tampere: Tampere University Press.

Wertsch, J. V. 1991. Voices of the mind: a sociocultural approach to mediated action. London: Harvester Wheatsheaf.

Winitzky, N. & Kauchak, D. 1997. Constructivism in teacher education: Applying cognitive theory to teacher learning. Teoksessa V. Richardson (toim.) Constructivist teacher education: Building new understandings. London: Falmer Press, 59–83.

Wolfe, J., Murray, C. & Phillips, D. 1992. Preconceptions of practice. Identifying preservice teacher’s initial stances on teacher. Paper presented on the annual meeting of the American Educational Research Association. San Francisco.

Zeichner, K. M. 1983. Alternative paradigms of teacher education. Journal of Teacher Education 34 (3), 3–9.

Zeichner, K. 1992. Rethinking the practicum in the professional development of school partnership. Journal of Teacher Education 43 (4), 296–307.

Zeichner, K. & Liston, D. 1985. Varieties of discourses in supervisory conferences. Teaching & Teacher Education 1 (2), 155–174.

Zeichner, K. & Liston, D. 1987. Rethinking the practicum in the professional development school partnership. Journal of Teacher Education 43 (4), 296–307.

Zeichner, K. & Tabachnick, B. R. 1982. The belief systems of university supervisors in an elementary student-teaching program. Journal of Education for Teaching 8 (1), 34–54.

Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Alkuperäisteksti T. Ziehen osuus teoksesta Pladoyer für ungewöhnliches Lernen vuodelta 1982. Suom. R. Sironen ja T. Tuormaa. Tampere: Vastapaino.