7
Didaktisen reflektion ja pedagogisen ajattelun edistäminen

Päivi Atjosen tutkimus käsittelee opetusharjoittelun ohjaus- ja palautejärjestelmän kehittämistä didaktisessa prosessilaboratoriossa. Kyseessä on vuosina 1994–1997 toteutettu tutkimushanke (Atjonen 1995a; 1995b; 1996a; 1996b; 1998). Videokuvan avulla saatu observointipalaute toimii itsearvioinnin ja ohjauskeskustelun tukimateriaalina. Tavoitteena on kollegiaalisesti ja kollaboratiivisesti toimiva ja didaktisesti ajatteleva ja reflektoiva opettaja.

Toisessa tekstissä Päivi Atjonen käsittelee kysymystä, millaisia uusia kontribuutioita didaktinen prosessilaboratorio voi tuoda opetusharjoitteluun silloin, kun aletaan hakea useita opiskelijoita koskettavia teoria – käytäntö -sovelluksia. Kirjoitus pureutuu myös systemaattisen oman työn tarkastelun, itse- ja toveriarvioinnin yhdistämisen, didaktisen reflektion ja tehokkaan ongelmanratkaisun kysymyksiin opetusharjoittelun ohjauksessa. – Kolmas teksti on suomennettu referaatti englanninkielisestä koosteraportista (Atjonen 1998). Päivi Atjonen on kirjoittanut kolmannen referaatin yhteyteen lopputiivistelmän.

Leena Krokfors selvittää tutkimuksessaan luokanopettajakoulutukseen kuuluvan perusharjoittelun ohjauskeskustelua sekä siinä ilmenevää toimintamallia, jonka taustalla vaikuttavat erilaiset ohjauskäsitykset. Tarkasteltavina ovat myös ohjauksen pedagoginen tarkoituksenmukaisuus ja itseohjaava opetustaito. Tutkimuksen merkitys opetusharjoittelun ohjauksen kannalta on erityisesti siinä, että se syventää opetusharjoittelun ohjauksen toteutuksen analyysiä, pohtimista ja selittämistä kasvatustieteellisin käsittein ja edistää opiskelijoiden henkilökohtaisen kasvatusnäkemyksen syventämistä. Tutkimus syventää ohjauskeskustelun luonnetta ja avartaa siihen liittyvän kasvatustieteellisen ajattelun olemusta ja opettajan ajatteluntutkimuksen teoriaa. Kyseessä on referaatti kirjoittajan väitöskirjasta (1997).

Riitta Jyrhämän tarkastelun kohteena on opetusharjoittelun ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Opettajan pedagogisella ajattelulla hän tarkoittaa sellaista ajattelua, joka kohdistuu opetustapahtuman eri tekijöihin. Tutkimuksen mukaan opetusharjoittelun ohjaajiin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Ohjaajat tarjoavat ohjattaville toimintaohjeita omien tietojensa, käsitystensä ja uskomustensa varassa. Ohjauksessa annettujen ohjeiden ja neuvojen käyttökelpoisuus vaihtelee harjoittelusta toiseen. Teksti on referaatti kirjoittajan 2002 ilmestyneestä väitöskirjasta. Jyrhämä on lisännyt siihen loppukoosteen.