Sari Harju – Birgitta Turunen – Terttu Kiiski Kellarpellon metsäpäiväkotiTulosta PDF (s. 67–75) Tällä sivulla:
Erilaisten koulutusten ja projektien myötä päiväkodissamme on suunniteltu ja toteutettu lasten luonto- ja ympäristökasvatusta jo usean vuoden aikana. Metsämörri-, seikkailu- ja kiipeilykoulutus sekä päivähoidon ekoverkoston koulutukset ovat innostaneet henkilökuntaa toteuttamaan lasten kanssa jotakin uutta. Rohkeus ja halu viedä lapset metsään pitemmäksi aikaa – kahdeksi, kolmeksi päiväksi – perustuu edellä lueteltuihin koulutuskokonaisuuksiin ja henkilökunnan omiin kokemuksiin. Metsäpäiväkodin toiminnan tavoitteena on
Ensimmäinen metsäpäiväkoti toteutettiin keväällä 1998, jolloin päiväkodissamme oli noin kahdeksankymmentä 1–6-vuotiasta lasta. Sopivan paikan löytämiseksi saimme apua erään lapsen isältä, joka on metsäyhtiö Enson metsänhoitaja. Yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa päätimme paikan lopullisesta sijainnista. Tällä löydetyllä metsäalueella lasten onnistuu valloittaa vuoria ja kallioita, mennä piilopaikkoihin ja löytää kotikoloja vaikkapa parhaan kaverinsa kanssa. Lammen ranta ja puro hiljentävät lapset ja aikuiset luonnon äänille ja kauneudelle. Kallioiden kainalosta löytyy nuotiopaikka ruoan valmistukseen ja ruokailuhetkiin.
Useissa yhteisissä palavereissa mietimme, mitä kaikkea tarvitsemme metsään mukaan. Mitä teemme siellä, miten kuljetus järjestyy, mistä löydämme sopivat varusteet esimerkiksi päiväunia ja yöpymistä varten? Miten ruokailu onnistuu; täytyykö retkipaikka jotenkin rajata? Mikä on vanhempien osuus? Perheille jaetaan metsäpäiväkotitiedote, jossa kerrotaan, mitä lapsi metsässä tarvitsee. Ruokailua varten repusta tulisi löytyä oma muki, syvä lautanen ja lusikka pienessä pussissa. Lisäksi reppuun tulee pakata varavaatteita ja pyllynalunen. Lapset, jotka nukkuvat päiväunet, tuovat omat makuupussit ja -alustat. Tiedotteessa painotetaan säänmukaista pukeutumista; kumisaappaita ei saa unohtaa. Vanhemmilta kysellään myös halukkuutta yöpyä metsässä lastensa kanssa. Paikan löytämiseksi jaetaan perheille kartat. Savonlinnan Pallokerholta saamme linja-auton kuljetuksia varten, lasten lepohetkiä ja yöpymistä varten lainaamme kolme puolijoukkuetelttaa kamiinoineen. Polttopuita teimme itse piha-alueen siistimisen yhteydessä. Lapset auttoivat innokkaasti puiden kantamisessa päiväkodin varastoon. Keittiöhenkilökunta pohti, kuinka monipuolisen ja ravitsevan ruoan valmistaminen onnistuu metsässä. Hankintoihin kuului isoja nuotiokattiloita, kahvipannu ja suojapressuja. Metsäpäiväkotia varten olemme hankkineet erilaisia seikkailuvälineitä, mm. kiipeilyköysiä, isoja ja pieniä valjaita, kypäriä, nousukahvoja ja nauhalenkkejä. Tammerkosken pressu valmisti meille mittojen mukaisen pressun kotaa varten. Metsävessat nikkaroitiin päiväkodilla. Osa päiväkodin henkilökunnasta ja joitakin lasten vanhempia on ollut edellisenä iltana valmistelemassa toimintapisteitä. Teltat kootaan, kamiinat kasataan, köydet kiinnitetään, kalliot puhdistetaan laskeutumista ja kiipeämistä varten. Rullarata laitetaan paikoilleen, rakennetaan hämähäkinseittiverkko kiipeilyä varten. Tarzan-liaanit ja tasapainoköydet kiinnitetään. Ensimmäisenä vuonna rajasimme metsässä retkipaikka-alueen muovinauhalla turvallisuuden vuoksi. Viimeisinä valmistelutöinä ennen metsään menoa tarkastamme ensiapulaukun sisällön, teemme listan vanhempien yhteystiedoista ja huolehdimme allergisten lasten lääkkeet mukaan.
Kuva kirjoittajilta
"Ihan kuin pelais ötökän elämää" Kun odotettu retkipäivän aamu koittaa, hässäkkä päiväkodilla on melkoinen. Retkivarusteet täyttävät ovensuut ja eteiset. Vanhemmat varmistavat ja kyselevät monenlaisia asioita, esimerkiksi menemmekö retkelle koko päiväksi, vaikka ilma on sateinen ja kylmä. Joku vanhemmista ihmettelee kumisaappaiden tarvetta aurinkoisella ilmalla. Kun linja-auto hurahtaa portille klo 9.00, olemme valmiita lähtemään retkipaikkaamme Aholahteen. Tunnelma linja-autossa on riehakas. Laulu raikaa ja pulina käy. Lasten ensimmäinen tehtävä retkipaikalla on huolehtia oma reppu linja-autosta yhteisesti sovittuun paikkaan. Ryhmät valitsevat joko jonkin toimintapisteen tai kehittelevät vapaasti omat tekemisensä. Toimintapisteinä ovat "hirvikirkko" sekä kallioseinät kiipeilyä ja laskeutumista varten.
Paikalliset metsämiehet ovat nimenneet oman laavu- ja nuotiopaikkansa "hirvikirkoksi". Laavu sijaitsee puron, suolammen ja kalliorinteen välissä. Paikkaa voisi kuvata helskyvine puroineen ja suurine humisevine kuusineen jopa mystiseksi. Täällä leikitään, lotrataan vedellä ja tehdään erilaisia aistiharjoituksia. Tämä paikka on todellinen löytö! Laavulla majanrakennus lähtee käyntiin välittömästi, oksia ja risuja raahataan puron varrelta. Vuolaana virtaava puro houkuttaa lapsia oma-aloitteisiin kokeiluihin. Joku uittaa keppejä, lehtiä ja käpyjä. Toinen mittaa veden syvyyttä tikulla ja joskus omalla saappaanvarrellaankin, jolloin veden lämpötilakin tulee omakohtaisesti mitattua. Entä mitä tapahtuu kepille, jos tehdään pato? Joku lapsista uskaltaa hypätä jopa puron yli! Vesileikkien jälkeen lämmitellään laavunuotiolla, kerrotaan satuja ja vitsejä ja kehitellään jatkosatuja. Makkaran paistuessa kuunnellaan, mitä nuotiotuli ja puro haluavat meille kenties kertoa.
Kuva kirjoittajilta
Motorisia taitoja olemme harjoitelleet mm. ylöskiipeämisen, laskeutumisen ja tasapainoilun avulla. Kun lapselle on puettu sopivan kokoiset valjaat ja kypärä, kalliokiipeily voi alkaa. Lapsen turvallisuus taataan varmistajan avulla. Kiipeilykallioista toinen on noin nelimetrinen harjoitusseinämä, ja toista kalliota pitkin pystyy kiipeämään kahdeksan metrin korkeuteen. Samoissa paikoissa harjoittelemme myös laskeutumista. Kiipeilyssä monen lapsen itsetunto kehittyy huimasti. Ainakin hetkellisesti lapset tuntevat olevansa "vuoren korkuisia". Suorituksen onnistumiseen auttaa toisten lasten raivoisa kannustus. Erään pojan kommentti kokemuksistaan: "Uhrasin kaikki voimani kiipeilyssä!" Ennalta rakennetuissa köysikohteissa tasapainoillaan, ratkotaan ongelmia, roikutaan ja kiikutaan kuten Tarzanit konsanaan.
Kuva kirjoittajilta
Päivän mittaan halaillaaan puita, katsellaan pilviä, etsitään ja tunnistetaan eläinten jälkiä ja jätöksiä. Kuunnellaan metsän ääniä, haistellaan kevään tuoksuja ja maistellaan vaikkapa koivunlehtiä. Jokamiehen oikeuksista keskustellaan: esimerkiksi voiko sammalta repiä, eläviä puita katkoa, koskea linnunpesiin. Metsä oppimisympäristönä on haasteellinen ja innostava. Motoriset taidot, äidinkieli, mehtämatematiikka ja mielikuvitus saavat aivan uusia ulottuvuuksia. Montako käpyä olen pitkä, onko puun lehti ympyrän vai kolmion muotoinen, mikä kivi, keppi on suurin – matematiikkaa eikö vain?
Isossa padassa nuotiotulilla muhineen ruoan tuoksu houkuttelee nälkäiset seikkailijat yhteiselle metsälounaalle. Ruokahetki on yksi päivän kohokohdista; kiireetöntä ja nautinnollista yhdessäoloa. Ennen kuin lapsi voi hakea ruoan keittäjältä, hän etsii itselleen maastosta sopivan ruokailupaikan ja ottaa repusta esille ruokailuvälineet ja pyllynalusen. Keittiöhenkilökunta valmistaa metsässä ruokaa normaalia enemmän, koska ulkoilmassa ruoka maistuu. Sellaisetkin lapset, jotka eivät normaalisti syö päiväkodilla juuri mitään, syövät metsässä hyvin. Jälkiruokana lapset ovat herkutelleet muurinpohjaletuilla ja aikuiset nuotiokahveilla. Ruokailtuaan lapset pakkaavat itse käyttämänsä ruokailuvälineet muovipussiin ja reppuun.
Ruokailun jälkeen on levon aika. Isommat lapset menevät kuuntelemaan satuja kotaan tai hirvikirkolle. Pienemmät lapset kapuavat jyrkkää polkua pitkin ylämäkeen omille teltoilleen. Puolijoukkueteltoissa on valmiiksi levitettynä lasten makuualustat ja -pussit. Kamiinassa räiskyy tuli. Ulkovaatteet riisutaan telttaan viritetyille naruille. Unilelu kainalossa on turvallista kömpiä omaan pussiin kuuntelemaan satuja ja vieruskaverin tuhinoita. "Täällä teltassa on ihanaa", tuumasi eräs pieni tyttö ennen nukahtamistaan. Lepohetki teltassa on monelle lapselle jännittävä ja uusi elämys. Unien jälkeen lapset auttavat makuupussien ja alustojen rullaamisessa, pukevat päälleen ja etsivät omat kumisaappaansa. WC-asiat hoituvat erityisesti metsäretkiä varten tehdyissä metsävessoissa. Välipalan jälkeen kukin ryhmä valitsee touhunsa. Päiväkodille palataan noin klo 16.00. Useimmat lasten vanhemmat odottelevat jo lapsiaan. Kuulumisia vaihdellaan päivän kulusta puolin ja toisin.
Metsäpäiväkoti paikkana on tullut tutuksi myös lasten vanhemmille. Leiripaikalla olemme viettäneet kevätjuhlaa, esikoululaisten "potkiaisia" ja kevätkirkkohetken. Keväisen illan kirkossa lapset polvistuivat luonnon alttarille ja pappi siunasi heidät koulutielle. Kirkon alkuperäistä paikkaa piti tosin siirtää, koska koppelo oli tehnyt pesän suunnittelemaamme kirkkopaikkaan. Joka kevät vanhemmilla on ollut mahdollisuus jäädä yöksi telttaan lastensa kanssa. Ilta kuluu rattoisasti nuotiolla makkaraa paistaen ja laulaen. Osa henkilökunnasta yöpyy yhdessä perheiden kanssa. Aamulla lasten vanhemmat lähtevät töihin ja päiväkodin henkilökunta ottaa lapset vastuulleen. Keväällä 2001 lasten vanhempia yöpyi 11 perheestä. Kotona yöpyneet lapset ja aikuiset palaavat linja-autolla uuden päivän uusiin touhuihin.
Mielestämme metsäpäiväkotipaikka on ollut tavoitteiden mukainen ja lapset, henkilökunta ja vanhemmat ovat viihtyneet. Päivät rytmittyvät leppoisammin ja kiireettömämmin kuin normaali päiväkotipäivä. Esimerkiksi lasten leikkien havainnointiin sekä lasten kysymyksille ja keskustelulle jää enemmän aikaa. Ensimmäisen retken jälkeen jätimme alueen rajauksen tekemättä, koska lapset pysyivät aikuisten lähietäisyydellä. Kiipeilyssä moni lapsi ylittää itsensä. Uskomme, että varsinkin erityislasten itsetunto vahvistuu kiipeilyharjoituksissa. Ryhmän lapset iloitsevat toistensa onnistumisesta ja me-henki kasvaa. Olemme huomanneet, että lapset, jotka ovat aikaisemmin olleet mukana, osaavat pakata reppunsa, kulkea maastossa ja huolehtia tavaroistaan. Näille lapsille metsäpäiväkoti on odotettu kevään tapahtuma, ja he kertovat uusille lapsille kokemuksistaan. Lasten vanhemmat ovat kiitelleet toimintaamme ja kannustavat jatkamaan. Keväällä 2001 isät auttoivat jälleen toimintojen valmisteluissa samassa tutussa paikassa. Syksyisin käymme puolukkaretkellä metsäpäiväkotipaikassamme ja suunnittelemme tulevaa, vaikkapa talvikalastusta lasten kanssa.
|
