Multimedialiite:
Levyn sisältö on pääosiltaan kuunneltavissa tältä sivulta digitaalisessa muodossa. Lupa julkaisemiseen on saatu tekijöiltä ja heidän edustajiltaan. Digitoinnin RealMedia-muotoon on toteuttanut suunnittelija Pekka Ranta Savonlinnan kansainvälisen viestinnän laitokselta. Kuunteluun tarvittavan RealMedia-soittimen voi hakea, ellei sellaista vielä ole, seuraavasta osoitteesta: http://www.real.com. Ilmaisversion suora lataussivu on tällä hetkellä (7.5.2003) seuraavassa osoitteessa: http://europe.real.com/freeplayer_r1p.html.
Isot kuvat erillisissä ikkunoissa: __________ |
|
Rehtori Anna Kekkonen | Piispa Osmo Alaja | Pääjohtaja R. H. Oittinen Levyllä on otteita juhlapuheista,
joita pitivät Savonlinnan seminaarin rehtori Anna Kekkonen, Mikkelin
hiippakunnan piispa
Osmo Alaja* sekä kouluhallituksen pääjohtaja
R. H. Oittinen*.
Seuraavassa on sitaatteja näistä otteista.
Rehtori Anna Kekkonen: – Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt. Iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä. Nämä Pyhän Raamatun sanat ovat olleet mielessäni tänä – – monien toiveiden täyttymisen päivänä. – Me olemme vastuussa yhteiskunnalle, joka suurin uhrauksin on rakentanut nämä koulutalot. Me olemme vastuussa niille lapsille, joille tahdomme täällä kasvattajia ja opettajia valmistaa ja joiden ohjaajiksi täällä opiskelevat valmistuvat. – Me tahdomme olla kasvattamassa nousevalle polvelle vastuuntuntoisia nuoria opettajia, jotka olisivat ohjaamassa kansamme lapsia kaikkeen jaloon ja hyvään ja jotka tahtoisivat olla siirtämässä parasta menneiden polvien kulttuuriperintöä tuleville polville. – Me tahdomme kaikki täällä tehdä työtä tämän ajallisen isänmaamme onneksi kukin niillä lahjoilla, mitä meille on annettu. Me tahdomme olla tekemässä työtä täällä Jumalan kunniaksi, joka on meille jalon kasvatus- ja opetustehtävän antanut. – Nuoriso, isänmaa, Jumala; siinä kolme johtotähteä, joiden toivon ohjaavan jatkuvasti seminaarimme työtä. Näiden johtotähtien valossa tehtävään työhön tämä juhlapäivä ja juhlahetki tuovat lämpöä ja innoitusta.
– Yleisen käsityksen mukaan ovat eräät virat ja toimet niin sanottuja kutsumustehtäviä. Niihin ei sen tähden sovi valmistua eikä ryhtyä yhtä arkisin perustein kuin ammatti yleensä valitaan. Ei siis pidetä riittävänä, että nuori ihminen katsoo itsensä lahjojensa puolesta kykeneväksi tuollaista tehtävää aikanaan hoitamaan ja että hän arvioi saavansa siitä itselleen ja perheelleen tyydyttävän toimeentulon. Hänen on, niin ajatellaan, tunnettava myös eräänlaista sisäistä vetäymystä juuri tähän virkaan, joka edellyttää haltijaltaan kokosydämistä antautumista ja itsensä unohtavaa uhrautuvaa mieltä. – Edelleen hänen on otettava miehuullisesti kannettavakseen se raskas vastuu, mikä hänen virkaansa liittyy. – Tarkistaessamme vanhoja käsityksiä opettajan kutsumuksesta ja pyrkiessämme saattamaan ne sellaisiksi, että nuoret opettajiksi valmistuvat voivat ne omistaa, meidän epäilemättä onkin enemmän puhuttava kutsumuksesta lahjana ja etuoikeutena kuin korostettava sen ääretöntä vastuullisuutta. Iloinen ja kiitollinen mieli on tehokkain mahdollinen kannustin niin tunnolliseen työhön kuin nuhteettomaan elämäntehtävän arvon mukaiseen vaellukseen.
– Jo monien vuosien ajan on käyty keskustelua koulumme kehittämisestä ja ennen kaikkea koulujärjestelmän kehittämisestä, ja tämän keskustelun kuluessa näyttää viimeinkin saavutetun tiettyjä tuloksia. On luonnollista, että uuden järjestelmän aikaansaaminen edellyttää koko koulusäännöstön yksityiskohtaista tarkistamista ja perusteellista uudelleen luomista, ja tämä tulee olemaan erittäin pitkäaikainen ja monivuotinen työ. – Mutta on ilmeistä, että kouluhallinto ei voi enää pysyä sillä tavoin kouluhallitukseen keskitettynä kuin tähän saakka. Kouluhallituksen ja kunnallisen kouluhallinnon välille tarvitaan jonkinlainen alueellinen kouluhallintoporras, jotta asiat saataisiin todella tehokkaasti luistamaan ja koulun kehittäminen saataisiin todella ohjatuksi määrätietoisella ja johdonmukaisella tavalla. – Ennen kaikkea tietysti koulujärjestelmän uudistaminen liittyy läheisesti opettajain valmistuksen ongelmiin, sillä uudet opettajathan itse asiassa tulevat loppujen lopuksi luomaan tämän uuden koulun. – – Heidän työstään riippuu, onnistutaanko näiden suurien sosiaalisten päämäärien toteuttamisessa.
Vihkiäisjuhlan säveltaiteellinen päänumero oli Jorma Väänäsen (ks. henkilötietoja*) Eila Tulkki-Pietikäisen sanoihin säveltämä kantaatti "Vuossatain virta". Sävellys jakautuu runoelman mukaan viiteen osaan: Pakanuuden aika Savossa, Pyhän Olavin linna, Voutien valta, Rauhaa rajalla sekä Tiedon mahti. Juhlakuoron lisäksi esiintyjinä olivat Kirsti Kytömäki (sopraano), Matti Tuloisela (basso), Kirsti Luukkonen (piano), Sinikka Hukkanen (urut), Kaarlo Lehikoinen (trumpetti) sekä II kurssin lyömäsoitinryhmä. Kantaatin johti Jorma Väänänen. – Esittelyteksti on peräisin levykotelon takakannesta*.
(Runoelman teksti on Eila Tulkki-Pietikäisen käsikirjoituksen mukaisessa asussa.) |
