Yliopiston merkitys Savonlinnalle |
|
Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin
ja taantuviin alueisiin. Tähän ilmiöön on liittynyt myös voimakas väestön
keskittyminen muutamiin keskuksiin. On käyty paljon keskustelua, kuinka
voitaisiin vaikuttaa menossa olevan kehityksen syihin niin, että maa pysyisi
tasaisemmin asuttuna ja hyvinvointikin jakautuisi tasaisemmin. Koulutus on
ollut yksi keskeisimmistä asioista, kun on mietitty eri paikkakuntien
vetovoimatekijöitä. Yleinen havainto on ollut, että korkeakoulupaikkakunnat
menestyvät. Korkeakoulutus luo henkistä ja innovatiivista pääomaa
ympärilleen, ja tämä pääoma voidaan siirtää nykyisin aina vain tehokkaammin
paikallisen yritystoiminnan hyödyksi. Lisäksi opinahjoissa työskentelee
korkeasti koulutettuja, jotka ovat veronmaksajinakin haluttuja. Myös
opiskelijat tuovat kulutuksen kautta veromarkkoja. Koulutuksen mukanaan
tuoma yleisen ilmapiirin kohotus, vaikutus kulttuuri-ilmapiiriin ja
optimismi ovat arvoja, joita ei aina voi rahassa mitata, mutta niillä lienee
erittäin suuri merkitys. On havaittu, että korkeakoulutus paikkakunnalla
aiheuttaa monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia.
Yliopistoa on arvostettu Savonlinnassa aiemminkin, mutta 1990-luvun alussa sen merkitystä jouduttiin punnitsemaan tosi vakavasti. Tuolloin iski lama koko maahan ja kaikki toiminnat ja niiden tuottamat kustannukset kyseenalaistettiin. Myös korkeakoulutus ja yliopistomaailma saivat osansa. Kaikkia toimintoja supistettiin ja säästöjä esitettiin. Tällöin nousi pintaan myös pelko, että yliopistojen filiaalit ehkä olisivat karsintalistalla. Savonlinnallehan Joensuun yliopiston filiaalipaikkakuntana uhkakuva oli pelottava. Kaupunki ryhtyi moniin toimiin, ettei uhkakuva toteutuisi. Yhteistyötahoja ja -kumppaneita löytyi uhkaa torjumaan. Mainio yhteistyötaho oli opettajankoulutuslaitos ja koko Savonlinnan yliopistonmäki. Monia lähetystöjä kävi vaikuttajien pakeilla Helsingissä, ja monia keinoja vaikuttaa asioihin pohdittiin ahkerasti. Niin kuin nyt tiedetään, lopputulos oli hyvä. Valtakunnassa ei tehty radikaaleja päätöksiä, jotka olisivat romuttaneet hyväksi havaitun aluepoliittisia näkökulmia huomioon ottavan korkeakoulupolitiikan. Tuolloin, vaaran vuosina, analysoitiin yliopiston merkitystä Savonlinnan kaupungille. Asioita tutkittiin myös konkreettisten numeroidenkin valossa taloudellisesta vaikutuksesta puhuttaessa. Tässä esitetyt luvut ja markkamäärät ovat vuoden 1992 tasoisia. Jokainen voi ne arvioida nyt kymmenvuotisindeksitarkistuksella tämän päivän tasoon. Tuolloin opiskelijoita oli Savonlinnan yliopistoyksiköissä 1 064 ja henkilökuntaa 176. Sekä opiskelijamäärä että henkilökuntamäärä ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet.
Yliopistolla on ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia sijaintipaikkakunnallaan:
Nyttemmin on lisääntynyt yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö. Yritysmaailma hyödyntää yhä konkreettisemmin yliopistojen tutkimustoimintaa.
Opiskelijoiden kotipaikkakunnat olivat hyvin vahvasti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Täten Savonlinnan yliopistoyksiköllä oli silloin ja on nytkin tärkeä alueellinen tehtävä koulutuksessa näiden alueiden kasvateille.
Välittöminä taloudellisina vaikutuksina yliopiston merkityksestä kaupungille voidaan ottaa tarkasteluun seuraavat vaikutustekijät: laitosten savonlinnalaisille maksamat palkat, kunnallisveron tuotto kaupungille sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kulutus Savonlinnassa. Laitosten savonlinnalaisille maksamat palkat:
Kulutustiedot ovat Tilastokeskuksen vuoden 1990 kotitaloustiedustelusta.
Henkilökunnan ja opiskelijoiden kulutuksen välilliset vaikutukset on
mitattu eri toimialoille kertyneiden panosten työllisyysvaikutuksena.
Työllisyyskertoimet ovat Tilastokeskuksen vuoden 1989
panos-tuotostutkimuksesta.
Tässä tarkastelussa on painotettu numeroin taloudellisia vaikutuksia. Ne lienevät helpoimmin havainnollistettavia ja konkreettisia. Yliopiston päätehtävät liittyvät tutkimukseen ja koulutukseen. Vaikutukset näillä alueilla ovat usein henkisiä ja monelta osin vaikeita mitata, mutta niitä ei koskaan voi yliarvioida. Monia muitakin vaikutuksia, joita ei ole tutkittu tätä suppeaa esitystä varten, on olemassa. Jo yksin opiskelijoiden liikkuminen kotipaikkakuntansa ja opiskelupaikkakuntansa välillä tukee Savonlinnalle elintärkeitä liikennemuotoja ja niiden säilymistä. Asioita voisi tarkastella myös siinä valossa, että yliopisto olisi mainittujen kauhukuvien mukaisesti poistunut Savonlinnasta. Kaupungilla olisi siinä tapauksessa esimerkiksi valtava määrä tyhjiä opiskelija-asuntoja. Onneksi tämän päivän näkymät Savonlinnan yliopistokampuksen yllä ovat hyvät ja tulevaisuusoptimismi on korkealla. |
