jossa on pohdittu sosio-kulttuurista teoriaa oppimisesta ja sen seurauksia opetukseen)

• Oppimisen kohteesta tarjotaan useita perspektiivejä
• Käsitteitä ja kohdetta kuvataan useilla eri representaatiolla
• Oppimisen tavoitteet määräytyvät oppilaasta käsin ja/tai niistä neuvotellaan opettajan kanssa
• Opettajan rooli: toimia oppaana, toiminnan valvojana, valmentajana, tutorina sekä oppimisen auttajana
• Toiminnat, tilanteet, välineet ja ympäristöt on suunniteltu niin, että ne rohkaisevat opiskelijaa metakognitiiviseen ajatteluun, itsearviointiin, itsesäätelyyn, itsereflektioon sekä itsensä tiedostamiseen
• Oppimistilanteet, -ympäristöt, taidot, sisällöt sekä oppimistehtävät ovat realistisia, autenttisia ja välittävät todellisuutta sen kaikessa monimutkaisuudessaan
• Alkuperäistä tutkimustietoa käytetään varmistamaan autenttisuutta
• Tiedän rakentamista tuetaan — ei sen reproduktiota
• Konstruointia tuetaan sosiaalisin neuvotteluin, kollaboraatiivisen työskentelyn sekä yhteisesti jaettujen kokemusten avulla
• Opiskelijan aiempi tieto, uskomukset sekä asenteet vaikuttavat oppimisprosessin suuntautumiseen (otettava huomioon)
• Ongelman ratkaisua, korkean tason ajattelua sekä syvällistä ymmärtämistä tavoitellaan
• Virheitä käytetään apuna opiskelijan ajattelun sekä tiedon rakentumisprosessin ymmärtämisessä
• Kokeilua suositaan ja siihen rohkaistaan opiskelijoita
• Opiskelijat ovat oppipojan roolissa (asteittain vaikeutuvat tehtävät, monimutkaistuvat taidot sekä kehittyvä tiedon hankinta)
• Tiedon kompleksiuutta helpotetaan korostamalla opetuksessa käsitteiden välisiä yhteyksiä sekä oppiaineiden yli menevää opetusta
• Kollaboratiivista oppimista suositaan vaihtoehtoisten näkökulmien ja erilaisten selitysmallien esilletulon takia
• Opetus suunnitellaan niin, että opiskelija joutuu työskentelemään sytemaattisesti osaamisensa ylärajoilla
• Arviointi on autenttista ja tiukasti sidottua yhteen opetuksen kanssa